Paiva 9

Viikon edetessa olen vahitellen paassyt keskittymaan kokoelmanhallinta-asioihin ja collectionHQ-ohjelmaan - onhan se varsinaisesti vierailuni keskeinen syy. Maanantaina collectionHQ:n edustajat tarjosivat paivallisen Sacramenton parhaassa ja palkitussa italialaisessa ravintolassa (Biba). Paikalla oli collectionHQ:n edustajien lisaksi esimieheni seka kirjastontoimenjohtaja, joka osoittautui varsin kiehtovaksi persoonaksi lukuisine ravakoine tarinoineen. Ja ruokahan oli tietysti erinomaista! Varsin onnistunut ilta siis.

Tiistaina osallistuin Amerikan lansirannikon collectionHQ-foorumiin, missa sain mahdollisuuden kertoa Suomen kirjastolaitoksesta ja myos omasta kirjastostani kuvin ja sanoin. Esikoistyttareni Milka oli auttanut minua esityksen kuvallisessa puolessa, kiva etta sain vihdoin esittaa show'n salilliselle kuulijoita! Mm. kirjamessuilla portailla istunut Sauli Niinisto, Helsingin keskustakirjasto Oodi seka oma Palokan kirjastoni herattivat positiivisia kommentteja, ja osallistujat tulivat jalkikateen kiittamaan kiinnostavasta esityksesta. Kiva etta sain olla edustamassa suomalaista kirjastolaitosta kaukana kotoa, saa nahda johtaako tama vastavierailuun joskus tulevaisuudessa..

Keskiviikkona paasin lahimman esimieheni Caseyn mukana collectionHQ-koulutusvisiitille Arcaden lahikirjastoon. Vierailu osoittautui erittain paljon ajatuksia herattavaksi paaasiassa muista kuin kokoelmanhallinnallisista syista - jalleen kerran yksi lahikirjasto, jolla on kiinnostava tarina!

Arcaden asuinalue on yksi Sacramenton pahamaineisimmista: rikollisuutta ja kodittomuutta riittaa huume- ja mielenterveysongelmien ollessa nakyvia katukuvassa ja myos kirjastoarjessa. Onnistuneen ja tehokkaan collectionHQ-koulutussession jalkeen saimme kirjastonjohtajalta Brycelta perusteellisen kirjastokierroksen, joka alkoi pihalta kirjaston henkilokunnan sisaantulovaylan luota. Bryce esitteli ylpeana korkealla terasaidalla rajattua aluetta ja kuvaili, milta tuo samainen alue naytti viela pari vuotta sitten. Kirjaston ymparistosta oli vahitellen muodostunut alueen huumekaupan ja kodittomien keskipiste, ja henkilokunnan sisaantulovaylana toiminut takapiha oli aivan jarkyttavassa tilassa: henkilokunnan piti luovia aamuisin tiensa toihin neulojen, ulosteen ja sammuneiden narkomaanien keskelta. Brycen saavuttua kirjastonjohtajaksi han paatti ensitoikseen tehda asialle jotain. Han dokumentoi paivittain arkea ja teki ilmoituksia viranomaisille hairiokayttaytymisista - parhaimpina paivina kahdeksan! Vahitellen alueen paattajat ymmarsivat, etta tilanteelle on oikeasti tehtava jotain, ja rahoitus alueen kohentamiseksi saatiin jarjestymaan. Nyt aidatun alueen sisalta loytyy mm. nurmialue, jolle kirjasto on kaavaillut erilaisia aktiviteetteja lapsiasiakkaille. Karun nakoisesta betonisesta piha-alueesta suunnitellaan pergolaa, mihin asiakkaat voivat piipahtaa kirjastovierailunsa keskella.

Arcaden kirjasto oli muutenkin todella miellyttava vierailukohde, jonne onneksi saan palata viela viimeisina paivina alueen lukuisille vahemmistoille suunnatun yhteisollisen toiminnan merkeissa. Henkilokunta oli todella rentoa ja aikaansaavaa: kirjastoon perustettu Makerspace vaatii jokaiselta henkilokuntaan kuuluvalta perusosaamista, ja Esineiden Kirjasto on myos kovalla kaytolla.


            

Iltapaivaksi jarjestyi yllarivierailu jo aikaisemmin tutuksi tulleeseen North Natomasin lahikirjastoon. Talla kertaa syy oli erityinen, silla joka arkipaiva klo 15 kirjaston tunnelma ja vire muuttuu parin minuutin aikana kuin taikaiskusta, kun viereisen high schoolin oppilaat saapuvat koulupaivan paatteeksi hengailemaan kirjastoon. Ehdimme paikalle muutamaa minuuttia etuajassa, ja sain todistaa tallaista luonnonilmiota omin aistein. Vaikka juuri tuona iltapaivana meininki oli kuulemma tavallista rauhallisempaa, riitti se vakuuttamaan minut. Uuden kirjastonjohtajan raikkaiden linjauksien myota kirjasto on saanut kuitenkin naihin nuorisojoukkoihin positiivisen kontaktin, eika isompia jarjestyshairioita ole esiintynyt. Tahan toki vaikuttaa kirjastossa koko ajan kiertava vartija, mika muuten on varsin tavallinen naky yhtaan isommassa kirjastossa taalla. Vaikken itse tuollaisessa aanimaisemassa kovin kauaa viihtyisi, arvostan silti suuresti niita tyontekijoita, jotka kokevat juuri tamankaltaisen tyon omakseen ja jaksavat hengata ja ideoida kaikenlaisia aktiviteetteja nuorten kanssa. Toki on myos mainittava se, etta North Natomasin kirjastossa on huomioitu tilasuunnittelulla eri asiakasryhmat mielestani todella hyvin, ja meluisammalle aktiviteetille loytyy omat tilat mika pitaa isomman kirjastosalin hiljaisempana, eika taalla olla unohdettu hiljaista tilaa kaipaavia asiakkaitakaan. Alakoululaisille suunnattu laksykerho pyoriin myos saannollisesti: siihen vetajiksi loytyy high schoolin oppilaita koska naiden pitaa suorittaa vuosittain tietty tuntimaara yhteiskuntapalvelua. Hauskan nakoista oli seurata, kun pikku muksut tulivat isojen reppujen kanssa tilaan, missa koordinoiva kirjastotyontekija hetken juteltuaan ohjasi nama sopivan teinin poytaan laksyja yhdessa pahkailemaan.

Jatkuu ensi numerossa..